Workout challenge alkakoon!

Noniin pikku tirppiäiset, nyt on kotiuduttu Lontoosta ja olisi aika aloittaa Roller Derby Workout Challenge 2012! Virallisesti se alkoi jo sunnuntaina eli toissapäivänä. Silloin istuin Lillukan kanssa Lontoolaisessa pubissa. Aloitin sen siis vasta tänään hieman kevyemmin lähinnä vaan miettimällä syömisiä. Huomasin että pitää printata viikko-ohjelma aina etukäteen, koska esim. huomenna on pakko pitää treenistä vapaapäivä, koska olen koulussa klo.9-16 ja töissä klo.17-24. En siis halua herätä kukonlaulun aikaan jumppaamaan. Eri päivänä voi tehdä eri treenejä ja esim. luistelupäivinä treeni on vähän helpompi. Siirtelen siis niitä treeniaikatauluja vähän päivien mukaan. Tänään olisi ollut virallisesti 3. päivän ohjelmassa 30 minuuttia hikitanssia, mutta tein sen sijaan vähän kyykkyjä, punnerruksia ja lankkuja. Lintsasin kyllä hieman niissä. Lupaan ryhdistäytyä! Hyvin alkaa, tänään lintsausta ja huomenna vapaapäivä treenistä. Heh. Off-skates treenissä olisi ollut juuri sitä hikijumppaa kasarihittien parissa, mutta valitettavasti huominen ruotsin esseen deadline painoi päälle.

Samaten ruoan kanssa vähän kikkailen. Tässä olis nyt tämän päivän menu, lisäksi päivittäin syödään 2 snacksiä. Snäcksinä voi olla esimerkiksi hedelmiä, pähkinöitä, juustoa jne. Totesin että aamulla syön oman normaalin aamupalan, koska puuroista jne. tulee heti uudelleen nälkä. Kirjottelen päivien mukaan tuohon ensin mitä on menun mukaan tarjolla ja perään mitä olen oikeasti syönyt.

Day Three/aamupala
2 egg omelet
1 cup spinach
1 ounce feta cheese
1 pear

Söin oikeasti: jälkiuuniruisleipää, päällä kalkkunaa, juustoa, voita ja keitetty kananmuna. Join kahvia.

Day Three/lunch
3 ounces turkey lunch meat
½ cup lettuce
½ cup tomatoes
mayonnaise
in 1 whole wheat pita 

Söin oikeasti: kokojyväriisiä, kanaa ja kasviksia. Join maitoa.

Day Three/illallinen
5 ounce grilled chicken breast
1 cup broccoli
1 baked sweet potato

Söin oikeasti: kokojyväriisiä, kanaa, kasviksia, salaattia, tomaattia ja kurkkua. Plus maitoa.  

Lisäksi snackinä oli tänään ensin yksi välipalapatukka, sekä toisena välipalana kourallinen pähkinöitä ja leipäjuuston palanen. Näyttää siis ihan hyvältä tuo mun ruokavalio tänään, voisin vielä napsaista vaikka jonkun hedelmän iltapalaksi. Aamupalaan pitäis kiinnittää enemmän huomiota ja syödä esim. jugurttia vielä lisäksi.

Huomisen jälkeen otan itseäni niskasta kiinni jotta saan tuon treenin lähtemään käyntiin. Puolet liigalaisista on Teneriffalla makaamassa auringossa, joten sallittakoon tämä mun tän päivän (ja huomisen) lusmuilu. Täällä on -13 astetta. Pusmo vaan sinne Tenikselle!

The game is in your head!

Viime kerralla jorisin siitä kuinka treenaan jotta voin pelata derbyä. Noh eihän se tietenkään siihen jää. Sitten kun olet fyysisesti kunnossa niin tajuat että se peli onkin siellä pään sisällä. Roller derby on hyvin strateginen laji, sen tietävät kaikki lajin harrastajat. Treeneissä käydään läpi erilaisia strategioita ja opetellaan eri tilanteita. Jossain vaiheessa treeneissä alkaa tuntua että lopultakin asiat iskostuvat mieleen ja pystyt samaan aikaan sekä pelaamaan tietyn strategian mukaan ja tilanteen niin vaatiessa, pystyt vaihtamaan strategiaa silmänräpäyksessä. Bonuksena vielä päälle, kroppa liikkuu sinne minne haluat sen liikkuvan. Hurraa, nyt olet jo hyvin pitkällä!

Mitäs sitten kun bout lähenee? Sitten alkavat tulla paineet ja kasvattamasi itsetunto alkaakin rapistua silmissä. Tuntuu siltä että olet maailman paskin pelaaja. Ja sitten tulee vitutus. Varmaankaan kaikki eivät kärsi tästä samasta vaivasta, mutta minä kärsin. Käytän siitä nimeä pelikammo. Noin viikkoa ennen peliä se tulee, tuntuu siltä että et halua pelata koko boutissa. Kaikki se mitä olet treenannut, tuntuu valuvan kankkulan kaivoon. Oikeasti tilannehan ei ole tämä, ei ne taidot sieltä yhdessä yössä katoa. The game is in your head.

Tänään minuun iski pelikammo. Viikon päästä on turnaus Lontoossa. Sama pelikammo iski viikkoa ennen Torontoa. Siitä vaan pitää päästä yli. Mitään keinoa en ole siihen keksinyt, mutta kuitenkin tiedän että pääsen siitä aina yli. Ystäväni Tigre sanoi että sama homma on bändin kanssa, vikat treenit ennen keikkaa on aina paskat. Tiedostan että olen aivan liian itsekriittinen itseäni kohtaan. Pitäisi ehkä relata ja pitää vaikka päiväkirjaa asioista mitä olen tehnyt hyvin päivän aikana. Sen myötä ehkä alkaisin keskittyä enemmän positiivisiin asioihin kun negatiivisiin. Vitutus on vaan aika vittumainen ystävä. Se kun tulee, niin sitten alkaa vituttaa se että vituttaa ja sit vituttaa vielä enemmän. Ja sitten kun haluaisi antaa joukkueelle kaikkensa, niin vituttaa että ei voi sitä tehdä koska vituttaa ja sit vituttaa taas vieläkin enemmän. Sitten lopuksi huomaa kuinka koomista se oma vitutus on, mutta silti se pysyy siellä. Hyvin nukutun yön jälkeen se on sitten yleensä kadonnut. Jollain ihmisillä tulee perhosia vatsaan ennen tärkeää päivää, itselleni tulee kyrpä otsaan.

On tämä ihmismieli kummallinen asia. Se on kuitenkin ehkä ihan tervettä että tiedostaa asioita, ehkä joskus voin päästä eroon tästä pelikammostani sen myötä. Viikon päästä siis pelaamme Lontoossa! Siellä olen hyvä.

Olipa negatiivinen postaus.. Tähän perään voinkin sitten etsiä muutamia hyviä asioita tästä päivästä:

-liityin WWF:n kuukausilahjoittajaksi
-ostin itselleni Riedellin luistinkassin
-meillä on aivan mahtava liiga ja joukkue
-on ilo katsoa kun luistelijat kehittyvät

Ensi kerralla julkistan strategiset mitat ennen roller derby workoutin alkua, jotta voin sitten tarkastella 8 tehoviikon jälkeen tuliko tulosta.

Kiitos ja anteeksi.

Alkuasetelmat

Olen aina harrastanut urheilua jossain muodossa. Olen muun muassa ratsastanut ja vikeltänyt sekä kilpa-aerobicannut ja harrastanut kilpacheerleadingia SM-tasolla asti. En ole kuitenkaan ikinä tuntenut olevani oikeasti hyvä. Kunnes löysin roller derbyn. Derbyn harrastaminen alkoi aivan lasten kengistä. Kun aloitin treenaamisen, en tiennyt lajista mitään. Pikkuhiljaa tietämys ja osaaminen kasvoi ja rakkaus lajiin syveni, ja syvenee edelleen. En ole oikeastaan muiden lajien parissa treenannut hirveästi mitään niiden ohella, mutta derby on muuttanut asian. Seuraava toteamus on tullut tutuksi eri derby-pelaajien kautta, ja huomaan sen pätevän nykyään myös omalla kohdalla: en treenaa derbyä pysyäkseni kunnossa, vaan treenaan jotta voin pelata derbyä. Roller derby on laji, jossa täytyy olla todella hyvässä kunnossa jos haluaa pelata ja treenata täysillä. Toki roller derby antaa kaikille jotakin, eikä kaikkien tarvitse harrastaa samoista syistä ja samalla tempolla. Itselleni derbystä on kuitenkin tullut jotain sellaista, jossa haluan kurotella aina vaan korkeammalla ja korkeammalle. Toki myös romahduksia ja huonoja päiviä tulee, joskus tuntuu että kaikki muut ovat parempia kuin minä. Jostain sitä sitten taas sisu pukkaa esille ja päätän että ei hitto, jos noi niin kyllä minäkin, ja siitä se sitten taas lähtee.

Viimeisen puolen vuoden aikana olen treenannut kovempaa kun koskaan. Olen aina inhonnut juoksemista yli kaiken, mutta viimeisten kuukausien aikana olen juossut enemmän kun 10 vuoden aikana yhteensä. Kun treenasin Toronton Roller Derby Worldcupia varten, luistelutreenien lisäksi kävin joogassa ja juoksin sekä palauttavia että intervallilenkkejä ja tein lihaskuntoa kotona. Kunto kasvoi ja lihasta tuli lisää, mutta tuntui että en saa oikein kroppaa palautumaan. Juon palkkaria kyllä aina treenien jälkeen ja venyttelen, mutta tuntuu että se ei  riitä. On todella mielenkiintoista seurata omaa kehoa ja yrittää kuunnella mitä sillä on sanottavaa. Varsinkin kun ei ole aiemmin ollut takana tämmöistä treenirupeamaa, niin on vaan täytynyt yrittää ymmärtää omaa kroppaa ja mikä toimii treenissä. Toronton reissu oli sekä fyysisesti että henkisesti rankka kokemus, ja sen jälkeen olenkin viimeisen kuukauden lähinnä levännyt ja antanut kropan palautua. Olen kyllä lenkkeillyt mutta melko epäsäännöllisesti. Nyt oli aika palata ruotuun, boutteja on taas edessä. Päätin osallistua roller derby workout challengeen ihan vain mielenkiinnnosta. Eniten siinä kiinnostaa meal planit. Syksyn treenin ja palautumisongelmien jälkeen olen alkanut pohtimaan ruokaa ja lähinnä sitä että syönkö tarpeeksi. Nyt otan osaa haasteeseen ja katsotaan kuinka se vaikuttaa oman kehon hyvinvointiin. En aio aivan suoraan noudattaa meal planeja, vaan muokkaan niitä hieman omaan elämään sopivaksi. Blogin perustin lähinnä itseäni varten. On paljon helpompi ottaa osaa haasteeseen, kun siitä ei voi niin vain luisua kun kaikki on julkista! Tervetuloa seuraamaan ihmekääpiön arjen taistelua herkkujen ja pehmeän sohvan houkutusta vastaan.

Taistelutoverini muskelimuikku julkistaa voittavansa vuoden 2012. Ihmekääpiö aikoo pysyä kisassa mukana! Tavoitteena on olla HRD:n vuoden 2012 double threat.